Tietoa kylästä

Kylän historiaa

Takamaa oli viime vuosisadan alkupuolelle Raussilan kylän ulkopalsta, jonne matkaa Raussilasta oli 25 kilometriä. Takamaan peltoja ei voinut lannoittaa, sadon kuljetus oli hankalaa eikä maita voinut käyttää laitumina. Raussilassa olikin keskimääräistä vähemmän lehmiä ja alinomaisten kuljetusten takia tavallista enemmän hevosia. Lisäksi Takamaalle piti rakentaa ylimääräisiä ulkosuojia, ja monilla oli siellä lämmitettävä asuintupakin. Vaikka Takamaan palstojen hoito tiesi ajanhukkaa ja vaivannäköä, vain muutama uskaltautui kokonaan muuttamaan tilansa sinne. (Oksanen 487)

Raussilan kylän isojaosta huolimatta (1780 ja 1826, täydennetty 1836) palstaluku Raussilassa oli varsin korkea, keskimäärin 13 palstaa taloa kohden. Kylässä oli tavattoman ahdasta. Raussilan pinta-ala oli 3150 hehtaaria ja Takamaan 1450 hehtaaria. Takamaalle, jossa oli ainoastaan kuusi taloa, siirtyi Raussilasta 32 taloa, ja Raussilaan jäi 56 taloa, jotka levittäytyivät pitkin entisiä kotipalstoja. Uudet maat otettiin vastaan keväällä 1908 ja talojen oli määrä muuttaa viimeistään 1913. Takamaasta muodostui oma kylänsä. Takamaan sijainti oli edullinen, koska Korian asemalle oli vain muutama kilometri. Maarekistereihin ja henkikirjoihin Raussilan kahtia jakautunut kylä merkittiin entisin talonnumeroin, eikä Takamaata ole erotettu virallisesti Raussilasta. (Oksanen 487 – 489 ja Kokkonen 109)

Lähteet

Oksanen Eeva-Liisa. Elimäen historia. Anson Oy 1985
Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia I. Alue, asutus ja entinen elämä. Kouvolan Kirja- ja Kivipaino Osakeyhtiö 1927.

Takamaan koulupiirin kyläkirja

Takamaan koulupiirin kyläkirjaa “Laulu raikui, soitto helisi” voi ostaa Takamaan Vasamalta
vasama(a)takamaanseuratalo.fi.  Kirja kertoo Takamaan koulupiirin elämästä, tapahtumista ja ihmisistä. Kirja on julkaistu vuonna 2014 ja sen hinta on 30 €.

 

 

 

Takamaan tarinoita

Asko Kantola ja Elimäen kotiseutuyhdistys ovat julkaiseet Takamaan historiaa käsittelevät DVD-levyt:
Takamaan tarina: maaseutukylän kehityskaari. 1 osa: 1900- 1930, julkiastu 2005
Takamaan tarina: maaseutukylän kehityskaari. 2 osa: 1930- 1970, julkaistu 2006
Takamaan tarina: maaseutukylän kehityskaari. 2 osa: 1970- 2008, julkaistu 2008
DVD-levyt ovat lainattavissa Elimäen, Korian ja Kouvolan kirjastoista.

Koulu

Takamaan lapset kävivät Vilppulan koulua vuoteen 1909 saakka. Vilppulan koulu oli aloittanut toimintansa 2.10.1895. (Kokkonen 309) Vilppulan koulupiiri oli syntynyt syntyi 24.9.1900. Siihen kuului Vilppulasta 37 lasta, Värrälästä 13, Naaranojalta 3, Napalta 6 ja Takamaalta 4 lasta, yhtensä 63 lasta. (Kokkonen 294).

Takamaan koulu päätettiin 28.4.1909 erottaa Vilppulan koulun piiristä. Valtuuston kokouksessa 4.5.1910 päätettiin maksaa Naaranojan kartanon vuokraajalle Fr. Pedersenille 300 mk. Takamaan koulun huoneenvuokraa. Koulu oli silloin väliaikainen. Siinä oli naisopettaja, jolle valtuusto 27.7.1910 ei myöntänyt 100 mk. vuotuiseksi korvaukseksi asunnosta. Koulu sijaitsi Naaranojan kartanossa, josta sitä pyydettiin muuttamaan, mutta valtuusto 3.5.1911 ei siihen taipunut. Sitten valtuusto 27.3.1916 päätti vuokrata koululle huoneistoton T. Anttilalta 600 mkn vuotuismaksulla. Vihdoin 13.11.1916 päätti rakentaa Takamaan koululle huoneiston valmiiksi, ellei voittamattomia esteitä ilmaantunut, I päiväksi 8.1917 arkkitehti Sadeniemen laatimien piirustusten mukaan. Vk 12.2.1917 mainitaan, että koulut rakennukset ja kaivon sai urakalla tehdäkseen Emil Tähtinen Iitistä 35.180 markalla siten, että hän itse kaatoi ja ajatti rakennuspuut kunnan metsästä. Koulu valmistui syksyksi 1917 (vk 3.9.1917) ja alakoulun opettajan asuinhuoneita varten 1926 (vk 19/4). Valtionapua koululle on myönnetty ensikerran 21.6.1910.

Alkuvuosien opettajia:

Johtajaopettajattaret: Alina Räihä 1909 – 12, Tyyne Tuomola 1912 – 13, Eva Ruuskanen 1913 – 1915, Kerttu Seppälä (sittemmin Niemelä) 1915 –

Alakoulun opettajat: Käsit op. Emil Räihä 1910 – 1912, puuseppä Erik Pulkkinen 1912 – 18, talollisen poika Nestor Takanen 1918 – 19, kansak. Op. E. Priha 1919 – 22, puuseppä J. V. Merivirta 1922 – 1924, Talollisen poika N. Takanen ja tal. Poika Kalle Ojala 1927 – .

Johtokunnan puheenjohtajina ovat olleet: T. Anttila, E. R. Kuusela 1917 – 19, M. Paavola 1920, A. Saarimäki 1921 – 22, R. Koivisto 1923 – 27 ja E. Lehtoranta 1928.

Koululla on ”Leenastiina Viitasaaren muistorahasto” Smk. 5.800:-, jonka ovat lahjoittaneet aviopuolisot Juho ja Tilda Ojala perittyään sen testamentilla Leenastiina Viitasaaren kuoleman jälkeen. Se on tarkoitettu varattomien oppilaiden avustamiseksi siten, että toinen puoli koroista käytetään mainittuun tarkoitukseen ja toinen puoli lisätään pääomaan. ” (Kokkonen 320 – 321)

Lähde:
Kokkonen Heikki. Elimäen pitäjän historia II, Kirkolliset kunnalliset ja sivistykselliset laitokset sekä hallinnolliset, oikeudelliset ja taloudelliset olot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino Oy. Helsinki 1931.